Kuinka ratkaista “huono suorituskyvyn hallinta” joukkueessa?

Huonolla suorituskyvynhallinnalla voi olla haitallista vaikutusta tiimin tuottavuuteen ja moraaliin. Se voi johtaa vastuuvelvollisuuteen, epäselviin odotuksiin ja alhaiseen työntekijöiden sitoutumiseen.

Yksi huonon suorituskyvyn hallinnan ensisijaisista syistä on selkeiden ja mitattavissa olevien tavoitteiden ja odotusten puute ryhmän jäsenille. Ilman näitä, ryhmän jäsenten voi olla vaikea ymmärtää, mitä heiltä odotetaan ja kuinka heidän suorituskykyään arvioidaan.

Toinen yleinen syy huonoon suorituskyvyn hallintaan on säännöllisen ja tehokkaan palautteen puute. Ilman säännöllistä palautetta ryhmän jäsenet eivät ehkä ole tietoisia alueista, joilla heidän on parannettava, eikä heillä ole mahdollisuutta korjata virheitään tai rakentaa vahvuuksiaan.

Näiden kysymysten ratkaisemiseksi organisaatiot voivat toteuttaa tehokkaita suorituskyvynhallintajärjestelmiä, jotka sisältävät selkeät ja mitattavat tavoitteet, säännöllinen palaute ja työntekijöiden kehittämis- ja kasvumahdollisuudet.

Yksi ratkaisu olisi selvittää selkeät ja mitattavat tavoitteet jokaiselle joukkueen jäsenelle, joka on yhdenmukainen organisaation yleisten tavoitteiden kanssa. Nämä tavoitteet tulisi välittää selvästi ryhmän jäsenille, ja niitä tulisi tarkistaa säännöllisesti sen varmistamiseksi, että ne ovat edelleen merkityksellisiä ja yhdenmukaisia ​​organisaation tarpeiden kanssa.

Toinen ratkaisu olisi säännöllisten suorituskyvyn arviointien ja palauteprosessien luominen. Tähän voisi kuulua säännöllisen palautteen ja valmennuksen tarjoaminen joukkueen jäsenille sekä muodollisten suoritusarviointien suorittaminen säännöllisesti. Tämä auttaa tunnistamaan parannusalueita ja tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia käsitellä kaikki kysymykset ja parantaa heidän suorituskykyään.

Lisäksi organisaatiot voivat tarjota mahdollisuuksia työntekijöiden kehittämiseen ja kasvuun, kuten koulutuksen ja resurssien tarjoamiseen taitojen parantamiseksi sekä mahdollisuuksien tarjoamiseksi uran etenemiseen ja ammatilliseen kehitykseen.

Edellä mainittua on tärkeää huomata, että suorituskyvyn hallinta on jatkuva prosessi, se ei ole kertaluonteinen tapahtuma. Siksi on ratkaisevan tärkeää perustaa suorituskyvyn hallintakulttuuri, jossa työntekijät ovat tietoisia suorituskyvystään ja roolinsa odotuksista ja siitä, missä palaute on säännöllinen ja jatkuva prosessi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ryhmän huonon suorituskyvyn hallinnan ratkaisemiseksi on tärkeää asettaa selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet, tarjota säännöllistä palautetta ja mahdollisuuksia työntekijöiden kehittämiseen ja kasvuun sekä edistää suorituskyvyn hallinnan kulttuuria.